Nybys on vanha kruunun ratsutila 1600-luvulta. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana myös isäntä Matts Tomasson joutui itse sotaan kymmeneksi vuodeksi hänen veljensä kaaduttua sodassa. 1600-luvun loppupuolella silloinen isäntä sai liitettyä ratsutilaan kruununtilana olleen naapuritilan Smets. Isovihan aikaan 1700-luvulla tila oli autiona kuten muut alueen tilat, mutta vero-oikeudet saatiin kuitenkin palautettua rauhan tultua maahan. Nyby on vuosisatojen kuluessa ollut saman suvun omistuksessa, pientä poikkeusta lukuun ottamatta johtuen Porkkalan evakuoinnista sodan jälkeen.
Heinäntekoa 1936
Heinäntekoa 2019
Tilalla otettiin noin vuonna 1800 käyttöön sukunimi Malmström. Tilalle syntyi 1800-luvulla kolme tyttöä. 1860-luvulla nykyisen isännän isoisän isä Mauritz Selenius Helsingin maalaispitäjästä Gårdsin tilalta, nykyiseltä Vantaalta tuli tilalle ensin vuokraviljelijäksi, mutta lopulta kävikin niin että hän avioitui tilan tyttären Matildan kanssa.
Karjasta tilalla luovuttiin jo 1960-luvun alkupuolella. Nykyisen viljelijän Magnuksen isä Sture halusi siirtyä pelkkään viljanviljelyyn. Navetta, joka oli rakennettu 60 lehmälle ja 16 hevoselle, muutettiin viljakuivuriksi, ja siellä kuivattiin ensimmäinen sato vuonna 1963.
Navetta kuivuriksi muutettuna, ennen paloa. Sekä uudelleenrakennettuna samalle perustukselle
Rakennus viljasiiloineen tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 1992, mutta rakennettiin modernimpana versiona uudestaan vanhoille perustuksille.
Luomuviljelyä tilalla alettiin kokeilla Magnuksen toimesta 1990, ensin vähän salaa vanhalta isännältä. 1980-luvun lopulla lokit olivat vähentyneet pelloilla keväisin. Päätelmä oli että pelloilta ei enää löytynyt niille ruokaa, mm kastematoja, ja että muutoksia oli tehtävä. Nyttemmin lokkeja taas lentää suurina laumoina traktorin perässä.
Viljelyksessä on kaikkiaan 106 hehtaaria, joista osa on vuokrapeltoa. Vuonna 2018 viljelyalasta 1/6 oli spelttivehnää (tai muuta viljaa), öljypellavaa, härkäpapua ja rypsiä kutakin, 2/6 viherlannooitusta tai apilaheinää. Röylän kylän peltoaukeat ovat osa pohjois-Espoon kulttuurimaisemaa, ja tulevat toivottavasti säilymään sellaisena myös tuleville sukupolville.
Luomuviljelijä on tavallaan löytöretkellä; uusien maata säästävien viljelymenetelmien lisäksi viljelyyn on tullut myös uusia viljelykasveja, erityisesti vanhoja viljoja ja muitakin maatiaiskasveja. Aina kokeilut eivät ole menneet suunnitelmien mukaisesti, minkä naapuritkin ovat saaneet huomata. Kaskiruis oli ensimmäinen tilan maatiaisvilja, ja myös se mistä tilan nykyinen jalostustyö alkoi. 2½ metriä pitkät korret olivat enemmän kuin pieni koeruutupuimuri halusi niellä. Muuta koetoimintaa on kokeilut hiiliviljelyn, Carbon Action parissa, sekä tilan koelohkoilla tehtävät ravinteiden huuhtoutumiskokeet.
Anni tarkastaa onko paloissa herneitä 1997.
Kuva koululaisten retkestä, kuorma-autolla.
Oikealla isoisä Axel hattu päässä. 1928
Äiti Lean mukaan talvisin pihalla piti olla lumiukko. 1990
Isoäiti Anna ylpeänä esittelee tilan pässiä, samannminen kuin naapurin isäntä. 1941.
OSOITE
Röyläntie 35
02940 Espoo
PUHELIN
+358 400 702 472
SÄHKÖPOSTI
magnus.selenius@kolumbus.fi
